Kilpailuta Aurinkopaneelit Ja Säästä

Aurinkopaneelien takaisinmaksuaika vaihtelee Suomessa n. 7–15 vuoden välillä. Tarkka aika riippuu monista tekijöistä, kuten:

• Järjestelmän koko ja hinta: Suuremmat järjestelmät maksavat enemmän, mutta tuottavat myös enemmän energiaa.
• Sähkön hinta: Mitä kalliimpaa sähkö on, sitä enemmän säästät omalla tuotannolla.
• Sähkönkulutus: Mitä enemmän käytät tuottamaasi sähköä itse, sitä nopeammin investointi maksaa itsensä takaisin.
• Mahdolliset tuet ja avustukset: Esimerkiksi *kotitalousvähennys on hyvä esimerkki tukimuodosta, joka voi lyhentää takaisinmaksuaikaa.

Asennuksen hinnasta on voinut viime vuosina vähentää 40 % kotitalousvähennyksessä, joten todellinen takaisinmaksuaika voi olla huomattavasti nopeampi kuin 10-15 vuotta. Laskelmia tehdessä kannattaa huomioida myös se, että aurinkopaneelien tekninen käyttöikä on n. 30-40 vuotta.

Tyypillinen suomalaiseen kotitalouteen hankittu aurinkosähköjärjestelmä maksaa asennuksineen n. 6.000–10.000 euroa. Jos järjestelmän tuottotavoitteena on 4500 kWh per vuosi ja sähkön hinta on 0,16 senttiä / kWh, voimme laskea järjestelmälle seuraavan takaisinmaksuajan:

• 765 € vuosittaiset säästöt sähkölaskussa (4500 kWh * 0,16 €/kWh)
• 10 000 € hankintahinta asennuksineen
• 13 vuoden takaisinmaksuaika (10 000 € / 765 €)

Aurinkopaneelit toimivat tehokkaammin viileässä ilmastossa tehokkaammin kuin lämpimässä, koska korkeat lämpötilat voivat heikentää aurinkokennojen suorituskykyä. Tämä tarkoittaa sitä, että keväällä ja alkukesällä paneelit toimivat erityisen hyvin, vaikka auringonvalon määrä ei olisikaan yhtä voimakas kuin eteläisemmissä maissa. Vaikka Suomi on pitkä pohjoinen maa, pitkät päivät ja jatkuva auringonvalo kesällä kompensoivat talven heikkoa tuotantoa. Aurinkopaneelit voivat tuottaa suurimman osan vuoden sähköstä kevät- ja kesäkuukausina.

Aurinkopaneelit toimivat Suomessa samalla periaatteella kuin muuallakin maailmassa, mutta niiden tuottama sähkö vaihtelee merkittävästi vuodenajasta ja sijainnista riippuen. Parasta tuottoa saadaan luonnollisesti kesällä, kun auringonvalon määrä on kaikista suurin. Kesäisessä auringonvalossa kylpevä Suomi peittoaa itse asiassa Keski- ja Etelä-Euroopankin aurinkosähkön tuotantomäärissä.

Aurinkoisen kesän ansiosta, Suomen vuosituotanto on itse asiassa yllättävän kova, erityisesti sen pohjoiseen sijaintiin nähden. Oulussa kyetään tuottamaan sama määrä sähköä kuin lähes 500 km etelämpänä sijaitsevalla Tampereella. Tampere puolestaan kykenee tuottamaan lähes yhtä paljon sähköä kuin Etelä-Saksa.

Huonoin aika aurinkosähkön tuotannolle on luonnollisesti marras- ja helmikuun välillä, jolloin aurinkoa ei ole juurikaan saatavilla. Pohjois-Suomessa ja erityisesti Lapissa, aurinko ei nouse lainkaan kaamosaikana. Tämä tarkoittaa, että paneelit eivät tuota lainkaan sähköä marras-, joulu- ja tammikuussa.

Aurinkopaneelien optimaalinen sijoittaminen on ratkaisevan tärkeää tuotannon maksimoimiseksi Suomen olosuhteissa. Ne kannattaakin suunnata etelään, jossa ne saavat mahdollisimman paljon auringonvaloa. Mikäli se ei ole mahdollista, niin itä- tai länsisuunta on ok-vaihtoehto, mutta silloin tuotanto keskittyy joko aamuun tai iltapäivään.

Myös paneelien kallistuskulma on tärkeä. Suomessa optimaalinen kallistuskulma on noin 30–45 astetta, sijainnista riippuen. Tämä auttaa saamaan parhaan mahdollisen tuoton eri vuodenaikoina, mutta erityisesti talvella, kun aurinko on matalalla. Paneelit täytyy myös sijoittaa niin, että ne eivät joudu varjoon ja ne ovat helposti puhdistettavissa lumesta talvikuukausien aikana.

Rakennuslupaa ei yleensä tarvita, jos aurinkopaneelit asennetaan olemassa olevan rakennuksen katolle ja asennus on kohtuullisen kokoinen (esim. muutamakymmen paneelia yksityiskäyttöön).

Rakennuslupa voi kuitenkin olla tarpeen, jos paneelit muuttavat rakennuksen ulkonäköä merkittävästi tai jos kiinteistö sijaitsee suojelualueella tai asemakaava-alueella, jossa rakennusten ulkonäön ja julkisivujen muutoksia valvotaan tarkemmin.

Se muuttaa auringonvalon energiaksi fotovoltaisen ilmiön avulla, jossa puolijohdemateriaaliin osuvat fotonit irrottavat elektroneja ja synnyttävät sähkövirran. Tämä tasavirta (DC) muunnetaan invertterillä vaihtovirraksi (AC), jota voidaan käyttää kodin sähkölaitteissa tai syöttää sähköverkkoon.

Aurinkopaneelijärjestelmien hinnat vaihtelevat, mutta tyypillisesti ne maksavat noin 1000–2000 euroa per kilowatti asennettuna. Esimerkiksi tavallinen omakotitaloon asennettava 5 kW järjestelmä maksaa yleensä 5000–10 000 euroa, riippuen järjestelmän koosta, käytetyistä paneeleista ja asennuksen monimutkaisuudesta.

Paneelit tulisi asentaa Suomessa etelään, koska silloin ne saavat päivän aikana mahdollisimman paljon suoraa auringonvaloa. Jos eteläsuuntaan asennus ei ole mahdollinen, kaakko tai lounas ovat seuraavaksi parhaat vaihtoehdot, sillä nekin hyödyntävät auringonvaloa suurimman osan päivästä.

Paneelien optimaalinen kallistuskulma on Suomessa yleensä 30–45 astetta, jotta ne saavat maksimaalisen määrän auringonvaloa vuoden aikana ja toimivat tehokkaasti sekä kesällä että talvella.

Suomessa aurinkopaneelien takaisinmaksuaika on tyypillisesti 7–15 vuotta.

Suomessa 1 kilowatin (kW) aurinkopaneelijärjestelmä tuottaa vuosittain noin 800–1000 kilowattituntia (kWh) sähköä, jos se on suunnattu etelään ja asennettu optimaaliseen kulmaan. Tavallinen 5 kW järjestelmä tuottaa noin 4000–5000 kWh vuodessa, mikä voi kattaa 20–50 % kotitalouden sähkönkulutuksesta.

6 kW aurinkopaneelijärjestelmä voi tuottaa Suomessa vuodessa noin 4800–6000 kilowattituntia (kWh) sähköä.

450W aurinkopaneeli tuottaa noin 350–450 kWh sähköä, joka riittää esimerkiksi:

• Kodin LED-valaistukseen.
• Pienten laitteiden lataamiseen säännöllisesti.
• Mökkikäyttöön